Digitalisaatio on muuttanut merkittävästi varhaiskasvatuksen toimintakenttää viime vuosina. Digitaaliset välineet ja teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimisen tukemiseen, pedagogiikan kehittämiseen ja työprosessien tehostamiseen. Samalla ne asettavat uusia haasteita varhaiskasvatuksen ammattilaisille, jotka joutuvat sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja kehittämään omaa osaamistaan.
Tämä raportti perustuu 157 suomalaisen varhaiskasvatuksen ammattilaisen vastauksiin kyselyyn, jossa kartoitettiin heidän asenteitaan ja kokemuksiaan digitalisaatiosta, täydennyskoulutuksesta sekä viestintä- ja tietoteknologian (TVT) hyödyntämisestä työssään. Kyselyssä selvitettiin koulutuksen riittävyyttä, teknologian käytettävyyttä ja saatuja tukipalveluja, ja miten nämä vaikuttavat varhaiskasvatuksen laatuun. Lisäksi kysely sisälsi kaksi avointa kysymystä, joilla haluttiin selvittää keskeisimmät kehityskohteet sekä organisaation että yksittäisen työntekijän näkökulmasta liittyen digitaalisiin oppimisympäristöihin. Kyselyn tavoitteena oli tunnistaa varhaiskasvatuksen digitalisaation vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä tarjota tietoa päätöksenteon tueksi. Kysely toteutettiin Google Forms-kyselynä lukuvuonna 2023-2024.
Tämä raportti esittelee kyselyn tulokset ja yhteenvedon sekä esittelee suosituksia digitalisaation kehittämiseksi ja tukemiseksi varhaiskasvatusorganisaatioissa.
1 Täydennyskoulutuksen tarjonta varhaiskasvatuksen TVT-taidoista on riittämätöntä. Erityisesti digitaalisten opetusteknologioiden koulutusta tulisi lisätä.
Kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että vastaajat kokevat, etteivät ole osallistuneet täydennyskoulutukseen digitaalisten opetusteknologioiden hyödyntämisestä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi he kokevat, etteivät ole osallistuneet täydennyskoulutukseen varhaiskasvatuksen uusien lukutaitojen alueelta. Tämä osoittaa selkeän tarpeen lisäkoulutukselle näillä alueilla, jotta varhaiskasvatuksen ammattilaiset voisivat kehittää ja päivittää osaamistaan vastaamaan nykyisiä vaatimuksia.
Toisaalta vastaajat kokevat saaneensa melko hyvin koulutusta tietosuojaan liittyen varhaiskasvatuksessa. Tämä on positiivinen merkki siitä, että tietosuoja-asioihin on kiinnitetty huomiota ja niistä on tarjottu koulutusta.
Vastaajat kokevat myös, että omassa organisaatiossa on matala kynnys kysyä apua, jos oma osaaminen ei riitä. Tämä viittaa siihen, että organisaatioissa on luotu tukiverkostoja ja avoin ilmapiiri, joka kannustaa avun hakemiseen ja osaamisen jakamiseen. Suurin osa vastaajista (60%) kokee, että organisaatiossa kannustetaan avoimesti kokeilemaan uusia teknologiaratkaisuja. Tämä osoittaa, että innovatiivisuus ja uusien ratkaisujen kokeilu ovat organisaatioissa arvostettuja ja tuettuja.
Kuitenkin 68% vastaajista kokee myös, etteivät saa tarvittavaa koulutusta uusien digitaalisten palveluiden käyttöönotossa. Tämä korostaa tarvetta parantaa koulutustarjontaa erityisesti uusien teknologioiden ja palveluiden osalta, jotta vastaajat voivat tehokkaasti hyödyntää uusia digitaalisia ratkaisuja työssään.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka tietosuojaan liittyvä koulutus ja matalan kynnyksen avun saanti ovat hyvin järjestettyjä, on edelleen selkeä tarve lisätä täydennyskoulutusta digitaalisten opetusteknologioiden, uusien lukutaitojen ja digitaalisten palveluiden käyttöönoton osalta. Organisaatioiden kannustus uusien teknologiaratkaisujen kokeiluun on positiivinen tekijä, joka tukee työntekijöiden jatkuvaa ammatillista kehittymistä.
2 Opetusteknologian tuki on kohtalaista, mutta laitteiden saatavuus ja opetusteknologian säännöllinen käyttö kaipaa parannusta.
Kyselyn tulosten perusteella suurin osa vastaajista (57%) kokee, että väittämä "Teknologia tuo minulle lisätyötä" vastaa heidän tilannettaan melko hyvin. Tämä osoittaa, että monet varhaiskasvatuksen ammattilaiset näkevät teknologian käytön lisäävän heidän työtaakkaansa.
“Usein tietokone tai joku ohjelma ei toimi kun sitä eniten tarvitsisi ja juuri tämän takia teknologia tuntuu aiheuttavan enemmän työtaakkaa kuin apua.” varhaiskasvatuksen opettaja
Enemmistö vastaajista (71%) ei usko, että tekoälyllä (kuten Siri ja ChatGPT), lisätyllä/virtuaalitodellisuudella tai robotiikalla on paljon tarjottavaa varhaiskasvatuksen sisällölliseen työhön. Tämä viittaa siihen, että näiden teknologioiden potentiaalia ei vielä täysin tunnisteta tai niiden hyödyntämismahdollisuudet eivät ole selviä varhaiskasvattajille.
Vain 29% vastaajista uskoo, että tekoälyllä, lisätyllä/virtuaalitodellisuudella tai robotiikalla on tarjottavaa sisällölliseen työhön.
Suurin osa vastaajista (74%) on sitä mieltä, että suunnitteluaikaa pitäisi varata enemmän opetusteknologian hyödyntämiseen ja siihen, kuinka teknologia voi tukea varhaiskasvatuksen sisältöjä. Tämä osoittaa tarpeen paremman ajan hallinnan ja suunnittelun osalta, jotta teknologian käyttö voidaan integroida tehokkaammin opetukseen.
Vastaajat kokevat, että he tarvitsevat teknologiaa työssään ja että se kuuluu varhaiskasvatukseen sekä hallinnollisena että opetuksellisena välineenä. Tämä korostaa teknologian roolia paitsi opetusvälineenä myös hallinnollisten tehtävien helpottajana varhaiskasvatuksen kentällä.
Vain 29% kokee, että teknologia vapauttaa työaikaa ihmisten väliseen työhön.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka teknologian lisääntyminen tuo mukanaan lisätyötä, varhaiskasvatuksen ammattilaiset tunnistavat sen merkityksen ja tarpeen niin opetuksessa kuin hallinnollisissa tehtävissä. Suunnitteluaikaa ja resurssien kohdentamista teknologian hyödyntämiseen tulisi kuitenkin lisätä, jotta sen potentiaali voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti varhaiskasvatuksen sisällöllisessä työssä. Lisäksi tarvitaan lisäkoulutusta ja tukea uusien teknologioiden, kuten tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden, hyödyntämisessä.
3 TVT-suunnitelman tuntemus on kohtalaista, mutta sen käytännön soveltaminen vaatii lisää koulutusta. Digitaaliset välineet nähdään hyödyllisinä lapsen kehitykselle.
Kyselyn tulosten perusteella ⅔ vastaajista kokee tietävänsä melko hyvin, kuinka tukea lasten digitaalisen osaamisen kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Tämä osoittaa, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on luottamusta omiin kykyihinsä edistää lasten digitaalisia taitoja.
Kuitenkin suurin osa vastaajista (78%) on jokseenkin eri mieltä siitä, että heidän oppimisympäristönsä olisi rakennettu niin, että lapset voisivat harjoitella ohjelmointiosaamiseen liittyviä taitoja leikkien kautta. Tämä viittaa siihen, että nykyiset oppimisympäristöt eivät täysin tue ohjelmointitaitojen harjoittelua luonnollisella ja leikinomaisella tavalla.
Lisäksi vastaajat ovat jokseenkin eri mieltä siitä, että laaja-alaiset osaamiset ja oppimisen alueet, mukaan lukien digitaalinen osaaminen ja medialukutaito, olisivat heille hyvin tuttuja. Tämä viittaa siihen, että monilla varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on vielä epävarmuutta näiden taitojen opettamisessa ja integroinnissa päivittäiseen toimintaan.
44% vastaajista sanoo, että laaja-alaisen osaamisen ja oppimisen alueet mukaan lukien digitaalinen osaaminen ja medialukutaito ovat minulle hyvin tuttuja.
Vain 45% vastaajista on sitä mieltä, että he toteuttavat medialukutaitoon liittyvää toimintaa säännöllisesti. Tämä osoittaa, että medialukutaidon opetusta ei ehkä vielä pidetä osana säännöllistä pedagogista toimintaa, mikä saattaa johtua resurssien tai koulutuksen puutteesta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka varhaiskasvatuksen ammattilaiset tuntevat osaavansa tukea lasten digitaalista osaamista, on vielä paljon tehtävää oppimisympäristöjen kehittämisessä, ohjelmointitaitojen integroimisessa sekä laaja-alaisten osaamisten, kuten digitaalisen osaamisen ja medialukutaidon, opetuksessa. Näiden alueiden kehittäminen vaatii lisää koulutusta, resursseja ja systemaattisempaa lähestymistapaa, jotta varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa täysimääräisesti.
4 TVT-taitojen opastamista pidetään tärkeänä ja merkityksellisenä, mutta resurssit ovat riittämättömiä. TVT-taidot nähdään osana lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.
Kyselyn tulokset osoittavat selvästi, että vastaajat kokevat lasten opastamisen TVT-taitojen maailmaan tärkeänä ja osana varhaiskasvatusta. Enemmistö vastaajista, 75%, pitää tätä väittämää vähintään melko hyvin heidän omia mielipiteitään vastaavana. Tämä korostaa, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset näkevät TVT-taitojen opetuksen merkityksellisenä osana pedagogiikkaa.
Kuitenkin vain 31% vastaajista katsoo, että digitaalinen osaaminen, medialukutaito ja ohjelmointiosaaminen on vahvasti mukana heidän organisaatioidensa varhaiskasvatuksen toteutuksessa. Tämä viittaa siihen, että vaikka TVT-taitojen merkitys tunnistetaan, niiden käytännön toteutus vaatii edelleen kehittämistä ja integrointia päivittäiseen toimintaan.
Lisäksi 60% vastaajista on sitä mieltä, että lähes kaikkia varhaiskasvatuksen osa-alueita voi harjoitella melko hyvin myös teknologian avulla. Tämä osoittaa, että teknologian potentiaali oppimisen tukemisessa ja monipuolistamisessa tunnistetaan laajasti.
Vastaajista 67% mielestä teknologioiden opettaminen varhaiskasvatuksessa vähentää lasten sosiaalisen eriarvoisuuden kehittymistä.
Teknologian opettaminen varhaiskasvatuksessa nähdään myös sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäjänä. Enemmistö vastaajista uskoo, että teknologian avulla voidaan tasoittaa lasten välisiä eroja ja edistää tasa-arvoa oppimisessa.
Lopuksi, vastaajat korostavat roolinsa lasten teknologiaoppaana olevan keskeistä tulevaisuuden taitojen opettamisessa. He kokevat, että heidän tehtävänsä on valmistaa lapset digitaaliseen maailmaan ja tarjota heille tarvittavat taidot menestyäkseen tulevaisuudessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pitävät teknologian integrointia tärkeänä osana pedagogista toimintaa ja näkevät sen potentiaalin edistää tasa-arvoa ja tulevaisuuden taitoja lasten keskuudessa. Tästä huolimatta digitaalisten taitojen ja ohjelmointiosaamisen käytännön toteutuksessa on vielä parannettavaa, ja täydennyskoulutuksen sekä resurssien lisääminen ovat avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
5 Viestintä- ja tietoteknologian lisäämistä
oppimisympäristöön nähdään tärkeänä, ja kasvattajille suunnatun koulutuksen lisäämistä pidetään erittäin tärkeänä.
Kyselyn tulosten perusteella suurin osa vastaajista (56%) pitää viestintä- ja tietoteknologisten välineiden, laitteiden, pelien ja sovellusten lisäämistä oppimisympäristössä melko tärkeänä. Tämä osoittaa, että varhaiskasvattajat näkevät digitaalisten työkalujen ja resurssien lisäämisen merkityksellisenä osana oppimisympäristön kehittämistä.
Lisäksi vastaajat kokevat, että viestintä- ja tietoteknologisten välineiden, laitteiden, pelien ja sovellusten käyttökoulutuksen lisäämistä kasvattajille on melko tärkeää. Tämä viittaa tarpeeseen parantaa kasvattajien valmiuksia ja osaamista digitaalisten työkalujen käytössä, jotta ne voidaan tehokkaasti integroida päivittäiseen toimintaan.
Vastaajat pitävät myös digitaalisen oppimisympäristön muuta kehittämistä ja laajempaa hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa melko tärkeänä. Tämä korostaa tarvetta jatkuvaan innovointiin ja uusien digitaalisten ratkaisujen etsimiseen varhaiskasvatuksen tueksi.
74% vastaajista kokee tärkeänä digitaalisen oppimisympäristön kehittämisen ja laajemman hyödyntämisen varhaiskasvatuksessa.
Lopuksi, vastaajat pitävät laaja-alaisen osaamisen ja oppimisen alueiden hyödyntämistä digitaalisten oppimisympäristöjen tukena melko tärkeänä. Tämä viittaa siihen, että vastaajat arvostavat kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa digitaaliset työkalut tukevat monipuolisesti eri oppimisen alueita ja osaamisia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pitävät digitaalisten työkalujen ja niiden käytön koulutuksen lisäämistä sekä digitaalisen oppimisympäristön kehittämistä ja laaja-alaista hyödyntämistä erittäin tärkeänä osana varhaiskasvatuksen kehitystä. Tämä korostaa tarvetta panostaa resursseihin, koulutukseen ja jatkuvaan kehittämiseen, jotta digitaalisten oppimisympäristöjen potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
6 Varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä digitaalisen oppimisympäristön kehitystarpeista
Kyselyssä esitettiin avoimet kysymykset liittyen siihen mitä vastaajat näkevät keskeiseksi kehityskohteeksi liittyen digitaaliseen oppimisympäristöön omassa organisaatiossa ja omassa työssään. Vastaajat toivat esiin monia kehityskohteita ja tarpeita, joista keskeisimmät voidaan tiivistää seuraavasti:
Laitteet ja välineet: Tarvitaan enemmän älytauluja, tabletteja ja tietokoneita sekä varmistettava laitteiden yhteensopivuus ja nykyaikaisuus. Uusien laitteiden tulisi olla käyttövalmiita, ja eri ikäryhmille sopivia välineitä on oltava saatavilla.
Koulutus ja osaaminen: Henkilöstölle tarvitaan lisää koulutusta nykyaikaisten sovellusten ja laitteiden käyttöön sekä digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksista. Säännölliset koulutukset ja käytännön opastus ovat keskeisiä.
Käytännön tuki: Työntekijät tarvitsevat helppoja ja yksinkertaisia vinkkejä digitaalisuuden integroimiseksi arkeen sekä toimivaa teknistä tukea ja kannustusta digitaalisuuden hyödyntämiseen.
Resurssit ja aika: Lisää resursseja, kuten tabletteja ja latauslaitteita, sekä aikaa digitaalisten taitojen oppimiseen ja laitteiden käyttämiseen arjessa. Suunnittelu- ja arviointiaika (SAK-aika) on tärkeää digisisältöjen toteuttamiseksi.
Digitaalisten välineiden integrointi: Teknologian ja mediataitojen integroiminen päivittäiseen toimintaan ja pedagogiikkaan, mukaan lukien musiikin tekeminen ja dokumentointi. Digitaalisten oppimisympäristöjen selkeys, saavutettavuus ja helppokäyttöisyys ovat kehityskohteita.
7 Suositukset
Kyselyn tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen täydennyskoulutusta ja teknologian hyödyntämistä pidetään tärkeänä, mutta nykyinen koulutuksen ja tuen taso ei ole riittävä. Vastaajat toivovat lisää koulutusta erityisesti digitaalisten taitojen ja teknologian käyttöön liittyen. Teknologian integroiminen varhaiskasvatukseen nähdään osana lasten kokonaisvaltaista kehitystä, mutta tähän tarvitaan enemmän resursseja ja tukea.
Kyselyn perusteella suosittelemme jokaisen varhaiskasvatustoimijan varmistavan, että omassa organisaatiossa
Tarjoamme lisää täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen TVT-taidoista ja digitaalisista opetusteknologioista.
Parannamme teknisen tuen saatavuutta ja käytettävyyttä, jotta kasvattajat voivat hyödyntää teknologiaa tehokkaammin.
Varmistamme, että kasvatus- ja opetustyötä tekevillä on riittävästi resursseja ja laitteita teknologian integroimiseen oppimisympäristöihin.
Edistämme organisaatioiden sisällä tiimityötä ja kannustamme avoimeen uusien teknologisten ratkaisujen kokeiluun.
Tuemme varhaiskasvatuksen ammattilaisia käytännön TVT-suunnitelmien soveltamisessa ja tarjoamme konkreettisia esimerkkejä ja malleja.
Näillä toimenpiteillä voimme parantaa varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien osaamista, työssä jaksamista ja tukea lasten digitaalisen osaamisen kehittymistä.
Miten eteenpäin?
Kun haluat viedä organisaationne digitaalista osaamista ja oppimisympäristöä eteenpäin, niin olethan yhteydessä ja katsotaan yhdessä mikä olisi juuri teille sopiva tapa edetä.
Löydät lisätietoja kyselystä täältä
Yhteystiedot: